Edellytykset kielikylvyn aloittamiseen
Kielikylpyopetukseen osallistumisen edellytyksenä on, että vähintään toinen lapsen huoltajista puhuu lapselle suomea ja lapsen äidinkieli on suomi. Lapsen tulee osata suomea oman ikätasonsa mukaisesti, jotta hän voi aloittaa kielikylpyryhmässä. Äidinkielen sujuvuus tukee lapsen kielikylpykielen omaksumista. Mikäli lapsella on huomattavia vaikeuksia äidinkielessä, emme suosittele kielikylpyyn hakeutumista.
Kaksikielisten (suomi-ruotsi) ja ruotsinkielisten lasten tulee hakeutua joko suomenkieliseen tai ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen.
Kielikylpy edellyttää perheiltä sitoutumista, sillä tarkoituksenmukaista on, että lapsi jatkaa kielikylpypolulla ala- ja yläkouluun.
TAVOITTEENA KIELEN OMAKSUMINEN
Kielikylpy on vapaaehtoinen opetusohjelma, jossa omaksutaan
uusi kieli. Menetelmän tavoitteena on toiminnallinen monikielisyys.
Kielikylpypäiväkodin henkilökunta käyttää ainoastaan kielikylpykieltä, mutta
koulussa jo ensimmäisellä luokalla ja siitä eteenpäin äidinkielen osuus
opetuksessa lisääntyy vähitellen. Myös muita kieliä opetellaan koulussa.
Kielikylpy perustuu olettamukseen, että toisen kielen omaksuminen
tapahtuu tehokkaimmin tarkoituksenmukaisessa kommunikaatiotilanteessa.
Kielikylvyn voi aloittaa lapsen täytettyä kolme vuotta, edellyttäen, että
lapsen äidinkieli on kehittynyt ikäistensä tasolle.
Lapsia kannustetaan kielikylpykielen käyttöön alusta lähtien ja heidän
odotetaan käyttävän kieltä kommunikoidessaan kielikylpyopettajan ja muiden
kielikylpylasten kanssa. Kielikylpyohjelma noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja
kielikylpyoppilaat saavat ne tiedot, jotka opetussuunnitelma heiltä edellyttää.
Kielikylpyoppilaat omaksuvat sen lisäksi toimivan toisen kielen ja oppivat
tuntemaan toisen kielen mukanaan tuoman kulttuurin samalla kun heidän ensikieli
ja tietoisuus omasta kulttuurista kehittyy.

KIELIKYLVYN EDUT
- Kielikylpylapsen äidinkielen kehitys on samantasoinen kuin
yksikielisillä lapsilla.
- Kielikylpylasten valmiudet kielikylpykielessä ovat
huomattavasti paremmat kuin lapsilla, jotka ovat saaneet tavallista
kielenopetusta.
- Kielikylpylapset ovat kielitietoisempia kuin yksikieliset
lapset.
- Lasten asenteet muihin kulttuureihin ja kieliin ovat
myönteisemmät.
VARHAINEN KIELIKYLPY KANNATTAA
Kielikylpy on osoittautunut hyvin tehokkaaksi tavaksi oppia
uutta kieltä. Päiväkotilapsi on iässä, jossa hän omaksuu kielen helposti ja
luonollisella tavalla. Päiväkodissa henkilökunta puhuu vain kielikylpykieltä,
vaikka ymmärtääkin lasten äidinkieltä. Lapset puhuvat alkuvaiheessa sekä
henkilökunnalle että toisilleen äidinkieltään, mutta kielitaidon kehittyessä
kielikylpykielen osuus lasten puheessa kasvaa.
Teema ja toimintatuokioiden sisältö valitaan lasten iän ja
kokemusten mukaan, mutta myös sen mukaan, miten kauan lapsi on ollut
kielikylvyssä.
KIELI YMMÄRRETTÄVÄKSI
Jotta kielikylpylapset oppivat kielikylpykieltä, heille kommunikoidaan
ikätasoon sopivalla tavalla. Kommunikoinnissa käytetään draamaa, eleitä,
ilmeitä ja intonaatiota.
Kielikylpylapsille rutiinit ja ennakoitavuus ovat tärkeitä.

KIELIKYLVYN HISTORIAA JA TUTKIMUSTA
Idea kielikylpyyn syntyi Kanadassa jo 1960-luvulla, jolloin
aloitettiin ensimmäinen kielikylpy.
Eurooppaan kielikylpy tuli samanaikaisesti Espanjaan ja Suomeen. Nyt
kielikylpytoimintaa on monissa eri Euroopan maissa tavalla tai toisella.
Suomessa ensimmäinen kielikylpyryhmä aloitti Vaasassa 1987. Nyt
kielikylpytoimintaa on monilla paikkakunnilla, mm. Porvoossa,
Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Pietarsaaressa, Kokkolassa, Kirkkonummella,
Sipoossa ja Turussa.
Kielikylpymenetelmästä lisää Åbo Akademin verkkosivuilla.