Yhdessä lapsen vanhempien ja henkilökunnan kanssa mietitään miten lapselle järjestetään pehmeä lasku, jotta päivähoidon aloittaminen olisi lapselle mieluisaa ja luottamus omahoitajaan sekä muuhun henkilökuntaan vahvistuisi. Tutustumiskäynnillä luodaan myös pohjaa lapsen vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan väliselle luottamukselle. 

Lapsen aloittaessa päivähoidon, hänelle laaditaan oma varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Suunnitelmaan kirjataan vanhempien kasvatusperiaatteita, toivomuksia ja odotuksia lapsen kehitykseen liittyen. Suunnitelman pohjana ovat varhaiskasvatukselle määritellyt arvot. Suunnitelma kirjataan lomakkeille, jotka ovat käytössä myös kunnallisessa päivähoidossa. 

Lapsen oma varhaiskasvatussuunnitelma ja myöhemmässä vaiheessa esiopetussuunnitelma muodostavat kokonaisuuden eli niiden välillä on selkeä jatkumo. Suunnitelman toteuttamista arvioidaan säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Perushoidossa toimitaan aina yksilöllisesti lapsen tarpeiden mukaisesti kunnioittaen lasten ajatuksia.   

Päiväkodissa vanhemmille puhutaan aina suomea. Näin lapsi saa varmuuden siitä, että henkilökunta osaa suomea. Tämä luo turvallisuuden tunteen lapselle. Henkilökunnalle lapsi puhuu omaa äidinkieltään niin kauan kun hän sitä haluaa, vaikka henkilökunta puhuu hänelle kielikylpykieltä. Lasta ei pakoteta käyttämään ruotsin kieltä ennen kuin hän itse sitä haluaa. 

Kielikylvyssä oleva lapsi käyttää alussa yksittäisiä sanoja ja fraaseja kielikylpykielellä. Myöhemmin omaksuessaan enemmän kielikylpykieltä, hän alkaa itse tuottaa enemmän ja enemmän kielikylpykieltä.

Henkilökunta antaa lapselle positiivista palautetta kannustaakseen lasta käyttämään kielikylpykieltä. Henkilökunta puhuu ruotsia käyttäen kielikylpymenetelmää. Kieltä havainnollistetaan käyttämällä eleitä, ilmeitä, äänensävyjä sekä käsiä, jotta lapsi pystyy ymmärtämään asian, vaikka hän ei vielä ymmärtäisi ja hallitsisi kielikylpykieltä. 

Kielikylvyssä käytetään paljon autenttista materiaalia, kuvia sekä satu- ja lorupusseja. Sadut dramatisoidaan, jotta lapsi ymmärtäisi niiden sisällön paremmin. Kieli on väline tehdä hauskoja asioita yhdessä. Sekä suomenkielisellä puolella (pienet lapset) että kielikylpypuolella rutiinit ovat erittäin tärkeitä. Ne luovat turvallisuuden tunteen lapselle. Kun jokainen päivä on perusasioiltaan samanlainen, syntyy lapselle hyvä ja luottavainen suhde päiväkotiin ja sen henkilökuntaan. Kun hyvä suhde päiväkotiin ja henkilökuntaan on syntynyt, lähiympäristöä voidaan hyödyntää eri toimintoihin. Tällöin järjestää retkiä ja tutustumiskäyntejä esim. kirjastoon, konsertteihin, museoihin ja teattereihin ym. lapsia kiinnostaviin kohteisiin. Kaikkien lasten kanssa tutustutaan myös lähiympäristön luontoon.       

- Ole lapsellesi suomenkielinen malli ja lue paljon suomenkielisiä kirjoja. 

- Anna lapsesi toimia tulkkina, mutta vain jos hän niin haluaa. Lapselle kieli on ilmaisuväline, ei päämäärä sinänsä. 

- Anna lapsesi ymmärtää, että olet tyytyväinen hänen kehitykseensä.