Edellytykset kielikylvyn aloittamiseen

Kielikylpyopetukseen osallistumisen edellytyksenä on, että vähintään toinen lapsen huoltajista puhuu lapselle suomea ja lapsen äidinkieli on suomi. Lapsen tulee osata suomea oman ikätasonsa mukaisesti, jotta hän voi aloittaa kielikylpyryhmässä. Äidinkielen sujuvuus tukee lapsen kielikylpykielen omaksumista. Mikäli lapsella on huomattavia vaikeuksia äidinkielessä, emme suosittele kielikylpyyn hakeutumista.

Kaksikielisten (suomi-ruotsi) ja ruotsinkielisten lasten tulee hakeutua joko suomenkieliseen tai ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen.

Kielikylpy edellyttää perheiltä sitoutumista, sillä tarkoituksenmukaista on, että lapsi jatkaa kielikylpypolulla ala- ja yläkouluun.

TAVOITTEENA KIELEN OMAKSUMINEN

Kielikylpy on vapaaehtoinen opetusohjelma, jossa omaksutaan uusi kieli. Menetelmän tavoitteena on toiminnallinen monikielisyys. Kielikylpypäiväkodin henkilökunta käyttää ainoastaan kielikylpykieltä, mutta koulussa jo ensimmäisellä luokalla ja siitä eteenpäin äidinkielen osuus opetuksessa lisääntyy vähitellen. Myös muita kieliä opetellaan koulussa.

Kielikylpy perustuu olettamukseen, että toisen kielen omaksuminen tapahtuu tehokkaimmin tarkoituksenmukaisessa kommunikaatiotilanteessa. Kielikylvyn voi aloittaa lapsen täytettyä kolme vuotta, edellyttäen, että lapsen äidinkieli on kehittynyt ikäistensä tasolle.

Lapsia kannustetaan kielikylpykielen käyttöön alusta lähtien ja heidän odotetaan käyttävän kieltä kommunikoidessaan kielikylpyopettajan ja muiden kielikylpylasten kanssa. Kielikylpyohjelma noudattaa valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja kielikylpyoppilaat saavat ne tiedot, jotka opetussuunnitelma heiltä edellyttää. Kielikylpyoppilaat omaksuvat sen lisäksi toimivan toisen kielen ja oppivat tuntemaan toisen kielen mukanaan tuoman kulttuurin samalla kun heidän ensikieli ja tietoisuus omasta kulttuurista kehittyy.

KIELIKYLVYN EDUT

- Kielikylpylapsen äidinkielen kehitys on samantasoinen kuin yksikielisillä lapsilla.  

- Kielikylpylasten valmiudet kielikylpykielessä ovat huomattavasti paremmat kuin lapsilla, jotka ovat saaneet tavallista kielenopetusta. 

- Kielikylpylapset ovat kielitietoisempia kuin yksikieliset lapset. 

- Lasten asenteet muihin kulttuureihin ja kieliin ovat myönteisemmät.

VARHAINEN KIELIKYLPY KANNATTAA

Kielikylpy on osoittautunut hyvin tehokkaaksi tavaksi oppia uutta kieltä. Päiväkotilapsi on iässä, jossa hän omaksuu kielen helposti ja luonollisella tavalla. Päiväkodissa henkilökunta puhuu vain kielikylpykieltä, vaikka ymmärtääkin lasten äidinkieltä. Lapset puhuvat alkuvaiheessa sekä henkilökunnalle että toisilleen äidinkieltään, mutta kielitaidon kehittyessä kielikylpykielen osuus lasten puheessa kasvaa. 

Teema ja toimintatuokioiden sisältö valitaan lasten iän ja kokemusten mukaan, mutta myös sen mukaan, miten kauan lapsi on ollut kielikylvyssä.

KIELI YMMÄRRETTÄVÄKSI

Jotta kielikylpylapset oppivat kielikylpykieltä, heille kommunikoidaan ikätasoon sopivalla tavalla. Kommunikoinnissa käytetään draamaa, eleitä, ilmeitä ja intonaatiota. 

Kielikylpylapsille rutiinit ja ennakoitavuus ovat tärkeitä.

KIELIKYLVYN HISTORIAA JA TUTKIMUSTA

Idea kielikylpyyn syntyi Kanadassa jo 1960-luvulla, jolloin aloitettiin ensimmäinen kielikylpy. Eurooppaan kielikylpy tuli samanaikaisesti Espanjaan ja Suomeen. Nyt kielikylpytoimintaa on monissa eri Euroopan maissa tavalla tai toisella.

Suomessa ensimmäinen kielikylpyryhmä aloitti Vaasassa 1987. Nyt kielikylpytoimintaa on monilla paikkakunnilla, mm. Porvoossa, Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Pietarsaaressa, Kokkolassa, Kirkkonummella, Sipoossa ja Turussa.

Kielikylpymenetelmästä lisää Åbo Akademin verkkosivuilla.